INGAME

MAailmankuva

Suuri välähdys

Jotkut väittävät, että siitä on 20 vuotta, toiset puhuvat 35 vuodesta, mutta ainoa, minkä kollektiivisesta muistamisesta ihmiset voivat olla varmoja, on se valtava valo, joka häikäisi maailman. Sen jälkeen kaupungit ja hallitukset kaatuivat, tehtaat kylmenivät ja maa hiljeni. Osa hävisi suoraan valon mukana, jättäen jälkeensä vain vaaleaa hiekkaa ja tomua. Ihmiset pakenivat kaaosta ja toisiaan, hajaantuen mihin tahansa missä voisivat tuntea olevansa turvassa. 

Hiljaa sekasorto vaihtui tottumukseen, uusiin nimiin ja yksinkertaiseen elämään. Jos ihmiset jotain osasivat, niin selviytyä.

Ne hiljaiset

“Ehkä Suuri Välähdys loi tummimmat varjot,
tai ehkä Ne olivat aina olleet täällä.”

Välähdyksen jälkeen ihmiset ovat eläneet Hiljaisten maailmassa, Hiljaisten säännöillä.

Päivisin ja valoisalla Hiljaiset vetäytyvät varjon turviin koloihinsa, kellareihin ja menneen maailman raunioihin, eikä niitä tällöin tavallisesti kohtaa. Öisin ja pimeällä ne saalistavat nälkäisesti ja kiinni saatuaan eivät enää päästä irti. Hiljaisia vetää puoleensa erityisesti keinotekoinen valo, elektroniikka ja kovat äänet. Ne heikot aseet, joita ihmiset ovat rakentaneet metsästämiseen ja toistensa kaukana pitämiseen eivät tee jälkeäkään Hiljaisiin. Tämä maa on niiden oma.

Väliaikaista onnea ja rauhaa tuovat valoisat kesäkuukaudet. Yöttöminä öinä ja paahteisina kesäpäivinä Hiljaiset pysyvät pitkiäkin aikoja poissa. Jotkut sanovat niiden nukkuvan kesäunta. Toiset taas vannovat nähneensä Hiljaisia keräytyneenä suurina massoina vaappumaan syvimpiin metrotunneleihin ja kaivoksiin. Syksyn saapuessa ja iltojen pimetessä ne kuitenkin palaavat, nälkäisinä ja aktiivisina. 

Yhteiskunta ja yhteisö

Ihmiset ovat levittäytyneet etäälle toisistaan, kommunikaatiovälineet ovat harvassa, ja tieto kulkeekin useimmiten kiertelevien kauppiaiden ja ryhmien välityksellä. 

Kodissa, johon Loppu sijoittuu, elää reilun 30 hengen yhteisö, jossa jokaisella on oma tärkeä roolinsa. Arki pyörii selviytymisen rutiineissa: pavut on viljeltävä, lampaat ruokittava ja perunat kuorittava. Generaattori tarvitsee öljynsä, ihmiset saippuansa. 

Koti on jakautunut karkeasti kolmeen tehtäväkuntaan, joita ovat: Johto, Huolto ja Turva. Jotkin tehtävät, kuten ruuanlaitto, siivous ja vartiovuorot ovat kaikille yhteisiä, mutta vastaava ryhmä huolehtii niiden organisoinnista. Kodin selviytyminen on kiinni saumattomasta yhteistyöstä, ja jokaisen on tehtävä oma osuutensa Kodin eteen.

Johto vastaa viime kädessä yhteisesti päätöksenteosta ja kaikesta mitä yhteisössä tapahtuu. Johdossa on pisimpään Kodissa asuneita, karismaattisimpia ja yleisesti luottamusta nauttivia ihmisiä. Johdon sana on laki. Rangaistuksista ja kurinpidosta päättämisen taakka on jätetty heidän harteilleen.

Huolto vastaa ruuanlaitosta ja sen hankinnasta, eläimistä ja viljelyistä, puhtaanapidosta, generaattoreista ja laitteiden huollosta -ylipäätään kaikesta mitä Kodissa hoidettavaa on. Tehtävät vaihtelevat vuodenajan mukaan ja useimmiten jokainen Kodissa elävä pystyy osallistumaan johonkin Huollon tehtäviin. Huollossa on yleensä varsin leppoisaa, vaikka tekemistä riittääkin aamusta iltaan. Huolto on myös vastuussa yhdestä riskialttiimmista tehtävistä; tarvikevarastojen ylläpidosta, eli raideista.

Turva on se porukka, joka nimensä mukaisesti hoitaa Kodin ja sen lähiympäristön turvallisuuteen liittyvät tehtävät, kuten vartioinnin ja hälytysjärjestelmän ylläpidon, suurriistan metsästyksen, lääkinnän ja sairaanhoidon.Turvaan pääsee yleensä vain erityisellä fyysisellä tai henkisellä kyvykkyydellä ja siellä onkin Kodin yhteisön jäsenistä fyysisesti vahvimpia, nopeimpia, tai muulla tapaa taistelu -tai lääkintätaitoisimpia henkilöitä. Turvassa odotetaan jämäkkyyttä ja systemaattisuutta, asiat hoidetaan tehokkaasti ja tarkassa hierarkisessa järjestyksessä.

Yhdessä Johto, Huolto ja Turva varmistavat, ettei Koti koskaan jähmety aloilleen. Vaikka eri ryhmien välillä on ajoittain jännitteitä, pyritään yleisesti harmoniaan – vaikka joskus sen saavuttamiseski onkin vaadittu Johdon päätäntävallan käyttöä…

Syyspäiväntasaus & Valon hiipumisen juhla

Pitkä ja valoisa kesä on viimein tulossa päätöksensä, ja Koti valmistautuu kohtaamaan vaarallisen syksyn. Iltojen pimetessä Ne Hiljaiset palaavat. Erityisesti syksyn ensimmäiset viikot tunnetaan erityisen riskialttiina aikana, Hiljaiset etsiessä tiensä piilopaikoistaan takaisin ihmisten keskuuteen.

Kodin tutuilla käytävillä tulevaisuudessa häämöttävä syksy tarkoittaa kuitenkin juhlaa. Kesän viimeisinä iltoina Koti koristellaan ja ilma täyttyy herkullisista tuoksuista. Jokainen saa tilaisuuden nauttia hyvästä ruuasta, ja yhteisestä juhlahumusta. Kaikki tärkeimmät ilmoitukset ja rakkaudenosoitukset kannattaa pitää tiukasti vakan alla aina Valon hiipumisen iltaan saakka, sillä silloin niiden juhlistaminen tuntuu erityisimmältä.

Tämä ilta on tilaisuus hetkeksi unohtaa tuleva syksy ja talvi, ja muistella kesäpäivien ihanuutta. Aamun koittaessa Koti palaa taas takaisin jokapäiväiseen, varjon reunustamaan arkeen, Valon hiipumisen muiston lämmittäessä rinnassa vielä pitkän aikaa. Seuraava tilaisuus vastaavaan ilakointiin on vasta kevätpäiväntasauksena, kun kesä ilmoittaa jälleen tulostaan, ja avaa Kodin jäsenille kukkakedollisen verran turvaa.

Proppautuminen

Tämä peli ei vaadi suurta tai näyttävää proppautumista. Yleisesti värimaailma ja vaatetus on neutraalia ja käytännöllistä, klassisella post-apo/dystopia –mausteella. Sekä pelimaailmassa, että todellisuudessa eletään syyskuun loppua pohjoisella pallonpuoliskolla, joten keli voi olla märkää ja kylmä. Lisäksi pelin aikana vaatteet saattavat likaantua. Proppautumisessa on siis syytä mennä lämpö ja mukavuus edellä, vaikka tyylitelläkin saa.


 Katakombien hiljaiset

Katakombienhiljaiset@gmail.com


Design a site like this with WordPress.com
Aloitus